blogi

Rakkaus- matkalla minusta minuun, minusta sinuun ja sinusta minuun



Olen rakastanut sinua enemmän kuin itseäni, olen rakastanut sinua myös kärsien. Olen halunnut rakastaa sinua, olen myös luovuttanut ja ollut rakastamatta. Olemme taistelleet rakkautemme eteen enemmän kuin itsekään aina uskomme ja olemme ymmärtäneet. Olemme taistelleet ehkä liikaakin.  On ollut hetkiä jolloin olemme tunteneet ettei tämä johda mihinkään ja jopa vasten tahtoamme miettineet olisiko parempi luovuttaa…

Kaiken tämän taistelun keskellä, meistä on kuitenkin kasvanut vahva tiimi. Olemme toistemme parhaat ystävät ja sielunkumppanit, hyvässä ja pahassa. Tunnemme toisemme, tiedämme toisemme. Rakastamme silti, kaikesta huolimatta. Olen saanut sinusta itselleni tärkeimmän tukijan, keskustelukumppanin. Olemme kasvaneet myös erilaiseksi viime vuoden aikana, ja se meidän pitää oppia hyväksymään. Se ei vie meitä erilleen. Vaan se antaa meille mahdollisuuden olla kuitenkin yksilöitä tässä vahvassa suhteessa missä olemme niin me.

Olen seissyt vierelläsi ja nostanut sinua ylös heikoilla hetkilläsi. Olen opettenut sinua avaamaan tunteitasi ja puhumaan niistä. Olen opettanut sinua kuuntelemaan. Sinä olet oppinut seisomaan vierelläni kun olen heikko, sinä olet nostanut minua kuopasta mihin olen tippunut. Sinä olet ollut olkapää kun itken, korvani kun puhun ja sydän kun tarvitsen rakkautta. Sinä olet opettanut minulle elämän huumoria ja asennetta mennä eteenpäin. Sinä olet ollut tätä ja paljon muutakin. Olen pahoillani etten ole uskaltanut nähdä sitä kasvua mitä sinussa on tapahtunut. Olen pahoillani, että oma kasvuni on ollut hyvin uhoavaa, mutta olen tarvinnut sitä ollakseni vahva kasvussani. Se on ollut minulle.
Olemme tehneet molemmat virheitä, olemme satuttanut toisiamme. Olemme loukanneet sanoillamme ja teoillamme. Olemme pyytäneet anteeksi, saaneet anteeksi ja antaneet anteeksi.

Olen tässä, sinä olet tässä. Välillä keskeneräisiä, toisinaan valmiita. Olemme tässä, koska rakastamme. Enemmän kuin uskomme, enemmän kuin aina haluamme <3 Olen kiitollinen mitä tämä suhde on opettanut. Olen onnellinen mitä tämä suhde on antanut. Olen surullinen mitä tämä suhde on vaatinut. Olen rakastettu siitä, miten paljon tämä suhde on täynnä rakkautta .

 

Rakastan sinua, sanoin ja silitin hiuksiasi. Rakastan sinua koko sydämestäni, kuiskasin hiljaa. Olet minulle ilo ja suru, aurinko ja sade. Saan sinusta voimaa ja menetän myös. Toivon sinun pysyvän aina vierelläni, lähellä sydäntäni ja sieluani.

Saanhan lainata olkapäätäsi? Saanhan painaa pääni ja itkeä? Älä sano turhia sanoja, en kaipaa niitä. Älä sano viisaita lauseita, en jaksa kuunnella. Anna minun olla hetki siinä. Silitä hiuksiani ja anna minulle voimaa. Anna minun hetki hengittää kauttasi, sillä tarvitsen lisähappea. Kerro minulle katseellasi, että selviämme tästä. Ravistele minua hiukan uskomaan. Rakasta minua nyt enemmän kuin koskaan

 

Ihan hiljaa, olen ihan hiljaa…. Suljen silmäni, hengitän syvään…. Näen edessäni sinisenä kiiltävän meren. Siristän silmiäni, pinta kimaltelee kuin jalokivi. Tuuli puhaltaa, aurinko laskee taivaan rannan taa vieden kaikki päivän murheet mukanaan. Varjoni seuraa vierelläni kulkiessani pitkin märkää rantaa. Astun kevyesti eteenpäin jaloillani, lähemmäksi päivää seuraavaa. Pysähdyn, katson kuinka yö tekee tuloaan. Odotan, sinua vierelleni saapuvan.

Kiitos kaikuu korvissamme, rakkaus antaa voimaa sieluihimme. Niin vahvasti tätä elämme, kaiken yhdeksi sidomme. Sinä ja minä, ei meitä kukaan korvata voi. Sinä ja minä, meissä rakkauden sävel soi.


En ole koskaan kirjoittanut mitään näin henkilökohtaista. Kaikki teksti tässä blogi kirjoituksessa on syntynyt minun omasta kynästä, minun sydämestäni. Matkalla Minusta minuun, sinusta minuun ja minusta sinuun. Yksikään ei ole tänään kirjoitettua, vaan matkan varrelta vuosien saatossa. Nyt olen valmis tähän. Vaikka tunnen kuinka oma häpeä istuu tuossa olkapäälläni silmät niin suurina tuijottaa kysyvästi, että aiotko todella tuon julkaista? Mieti nyt vähän! Mieti mitä muut ajattelevat?? Niin, minä kysyn häpeältä, mitä ne muut ajattelevat? Kerron mielummin mitä minä ajattelen, näytän mielummin oman haavoittuvaisuuden ja epätäydellisyyden. Sen mikä on INHIMILLISTÄ. Sitä minä haluan ajatella itse, se merkitsee minulla kaikkein eniten. 

Avaa sydämesi rakkaudelle,

Kati




 

 

Author


Avatar